Omia runoja suomeksi ja savoksi
Ensin en jaksanut kirjoittaa,
humisi tyhjänä pääni.
Kohta en jaksanut lukeakaan,
enkä ymmärtänyt näkemääni.
Vähitellen voimien palaavan nään:
tartun kirjaan ja myöhemmin kynään.
Kiitän Luojaani, että saan laittaa näin
näitä sanoja peräkkäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti