Kun linnut maahan putoaa,
ja emäntä sua odottaa,
nousee pellon ylle täysikuu, ja
niin kiihkeästi aallot lyö,
on vaimon kanssa kaunis yö,
on helppo silloin laulaa halleluja,
halleluja,
halleluja,
halleluja,
halleluja.
Kun jaksat tuskin hengittää,
on tyhjä sydän, täynnä pää,
sä toivot, että oisit joku muu, ja
sä kuiskaat: ”Jumala rakas,
anna mun uskoni takas.”
Ei nouse korkeuksiin halleluja,
halleluja,
halleluja,
halleluja,
halleluja.
Sä ulkomailla pahoinvoit
ja kun sä kotiin kompuroit,
sua Isä juoksi vastaan: ”Sisään tuuhan!
Sä olit kuollut, kuitenkin
sut saatiin kotiin kemuihin!”
Soi enkeleiden kuoro: Halleluja,
halleluja,
halleluja,
halleluja,
halleluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti