Päivälle paljon kaikkea kerty,
vasta kuun noustua lauloi qwerty.
Mestari Linnan konstia koitin
ja tyhjällä mahalla kirjoitin.
Näytelmää näpytin anopista,
saa nähä, tuleeko sanomista.
Appi pian kyselee: "Miksi tosta
kirjoitat etkä fiktiosta?"
Täytyypi olla uskallusta,
muistelin Pontius Pilatusta:
isotkin kihot vaikka jo moitti,
hän kirjoitti niin kuin kirjoitti.
”Hiiteen sun itsekurisi!”
valitti vatsa ja murisi.
Siinä se paljastui, lempi-ismini:
voileipävuoreni, hedonismini!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti